sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Starttiviivalla

Ei kommentteja:
Paljon on päivittämättä, mutta eilinen ansaitsee ihan oman postauksensa: käytiin Rienan kanssa juoksemassa ihan ensimmäistä kertaa virallisissa agilitykilpailuissa Varkaudessa!

Kuten olen todennut, olen aikamoinen kisajännittäjä, joten omien kisarutiinien ja kisakuplan rakentaminen on minulle erityisen tärkeää. Se alkaa jo kotona evässmoothieta ja koiran palautusjuomaa väsätessä, jatkuu ajomatkan ajan kisapaikalle ja huipentuu omiin lämmittelyihin You're never fully dressed without a smilen soidessa nappikuulokkeissa. Lähtöpaikaksi meille oli arvottu numero kolme, joten kaverini kävelytti Rienaa rataantutustumisen aikana, minkä jälkeen vielä otettiin parit spurtit ja alettiin odotella omaa suoritusvuoroamme.

Anne Saviojan suunnittelema hyppyrata oli oikein kiva ja varsin sopiva meille ensiradaksi. Tältä se näytti:


Radan ainoa valssi oli ihan myöhässä, minkä vuoksi Riena kyseli tarkempien ohjeiden perään ja antoi kiltisti minulle vähän tasoitusta jäädessäni jälkeen, mutta muutoin rata tuntui sujuvalta. Tästä se lähtee, meidän kisaura!


Erityisen iloinen olen siitä, miten sairaan siistiä Rienalla oli. Se oli aivan oma itsensä, lämmittelyjen jälkeen se hyppeli hallin edustalla olevalle keikkuvalle pöydälle ja edeltävän koiran mennessä radalla se haukkui sermien takana tavalliseen tapaansa taukoamatta. Starttiin kävellessä se oli todellakin menossa radalle, ja kun otin siltä valjaat pois, se huusi ja pyöri itsensä ympäri, kuten aina treeneissäkin. Radan jälkeen se leikki hurjalla raivolla ja oli maailman onnellisin pieni sheltti. Uskalsin päästää sen irti vilkkaalla parkkipaikalla ja heitellä lelua rennosti, koska eipä se ollut mihinkään muualle lähdössä. Me oltiin kisakuplassamme ihan kahdestaan, ja siellä oli molempien hyvä olla!

Suurkiitos vielä ihanalle Noora-ketylle, joka paitsi lähti reissuun seuraksi ja henkiseksi tueksi, auttoi myös Rienan lämmittelyssä! Ja olihan Rienalla toki personal trainerkin mukana; Maili-beeceen kanssa kiihdytellessä lihakset lämpiää väkisinkin :) Oli ihan huisin hauskaa kisata pitkästä aikaa, hengailla kisapaikalla ja nähdä tuttuja! Uudenkarhean VarPS Areenan pohja tuntui hyvältä Speedcrossien alla ja kisoissa oli rento meininki. Kisoissa kisasi myös Rienan ihana puolitäti Kuje, joka lunasti sertin ja siirtyi kakkosiin, joten pitihän sukulaisshelteistä ottaa yhteiskuva:

Voitokkaat puikkonokat Kuje (Agarwaen Cyan Windfall) ja Riena