tiistai 26. huhtikuuta 2016

Missä mennään?

Ei kommentteja:

Adyan pennut täyttivät perjantaina jo neljä viikkoa! Isommat siirtyivät jo uudelle kiloluvulle, kun matkalaukkuvaaka heilautti kerralla lukemaan 2 kg. Melkoisia amazoneja, jälleen! Pienin tulee perästä omalla käyrällään, ja onkin kenties käänteisen kokoetunsa tähden tällä hetkellä kolmikosta ketterin. Luonne-erot alkavat hiljalleen hahmottua ja nyt pennut ovat jo ihan oikeita pieniä koiria, jotka juoksentelevat, iskevät tuoreet naskalinsa kaikkialle, leikkivät, murisevat ja valtaavat uutta elintilaa kiipeämällä pentulaatikon reunan yli. Hauskoja tyyppejä! Myös Adya voi oikein hyvin, ja pitää pienokaisistaan hyvää huolta. Valoa pentujen valtakunnassa on vähänlaisesti, joten kuvaaminen sisätiloissa on työn ja tuskan takana, mutta muutama kuva koikkeriosastosta:





ja sitten se tärkein.

Riena on ollut viimeisimmän kuukauden enimmäkseen treenitauolla. Se omaan tapaansa pomppi eräällä maaliskuisella lenkillä ympärilläni, ja laskeutuessaan liukastui kaatuen suoraan selälleen. Näytti pahalta, mutta Rienaa ei tuntunut haittaavan. Parin päivän päästä sen liike alkoi kuitenkin näyttää tavallista jäykemmältä, ja peruutusajalla fyssarilla löytyikin selästä perin kipeä spasmi, jota jouduttiin hoitamaan kolmeen otteeseen. Viimeisellä hoitokerralla kohta pehmeni entiselleen, eli treenit saavat jatkua normaalisti. Hyvin vähän ollaan kuitenkin treenattu, kun on ollut reissua, omaa sairastelua ja sen sellaista.

Ira ja Carma ovat asuneet enemmän ja vähemmän samassa taloudessa kanssamme tämän kuun alkupuolelta saakka, ja Rienan mielestä on ehkä siisteintä ikinä saada shelttikaveri omaan kotiin! Carma ei ole ehkä ihan samaa mieltä, Riena häiriköi sitä alituiseen :D Hyvin ne toki toimeen tulevat, nukkuvatkin samassa pedissä.

Mitäs muuta? Olin tosiaan viikon reissussa, tulin kipeäksi, ja työt alkavat huomenna. Riena on oppinut hyppäämään sekä koiraportin yli että ruokapöydälle ilman vauhtia, hajottanut autoni kaukosäätimen, jahdannut jänistä ja villiintynyt keväästä siinä määrin, että se juoksee nykyisin lenkeillä tukka putkella ilman päämäärää varmaan viisinkertaisen määrän ihmisiin nähden. Eilen käytiin treenaamassa Kuopiossa, mutta siitä pitänee tehdä oma postauksensa, jahka kaunistelematon versio videosta valmistuu.


torstai 14. huhtikuuta 2016

Agilitykelpoinen

4 kommenttia:


Happy :) Jos Rienan suurimmat fyysiset puutteet ovat rako ristiluun keskiharjanteessa ja kolme puuttuvaa hammasta, en valita! Jalostusasioita mietittäessä ne on toki otettava huomioon, mutta harrastamiseen saati normaaliin elämään kummankaan ei pitäisi liiemmin vaikuttaa. Kelpaa noilla koivilla pomppia jatkossakin!

Riena 1 v, kokoa noin 34 senttiä ja 5,2 kiloa. Näppärä.

tiistai 12. huhtikuuta 2016

Yksivuotiaat jäällä

Ei kommentteja:
Parempi myöhään kuin...

Fanny käväisi tosiaan Rienan synttärien aikaan kylässä Noonan ja Wildan kanssa, ja röntgenkuvien lisäksi kuvailemassa käytiin pariinkin otteeseen jäällä. Lentoa odotellessa Helsinki-Vantaalla on hyvää aikaa vihdoin muokata parit kuvat ja laittaa esille, joten:






Noona-äiti ja Riena